Mantereen tila on Holistic Managementin malli-tila

Holistic Management eli kokonaisvaltainen tilanpito on maatilojen suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä, jonka avulla voidaan rakentaa taloudellisesti kannattava ja luontoa uudistava maatila, jossa viljelijäperhe voi hyvin.

Mantereen tila johdetaan kokonaisvaltaisen tilanpidon periaatteiden mukaan. Meille tärkeintä on hoitaa maata luontoa kunnioittaen. Uskomme, että luonto tietää parhaiten ja kun tekee työtä yhdessä luonnon kanssa, löytää luonto itselleen parhaan tasapainon niin pellolla kuin metsässä. Ympäristötyö tarkoittaa meidän tilalla esimerkiksi tilannetajuisesti suunniteltua laidunnusta, pelloilla jatkuvaa kasvupeitteisyyttä, monipuolisia siemenlajikkeita ja jatkuvaa kasvatusta metsissä. Haluamme, että luonto on monipuolinen ja elävä. Sillä me elämme maasta. Meille voit tulla tutustumaan, miltä kokonaisvaltainen tilanpito näyttää ja tuntuu käytännössä.

Kokonaisvaltaisen tilanpidon avulla Kestävämpää luonnonvarojen hallintaa

Holistic Management eli kokonaisvaltainen tilanpito on Pohjois-Amerikassa kehitetty tilakokonaisuuden suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä. Kokonaisvaltainen tilanpito vetää kaikki maatalouden osa-alueet yhteen. Se huomioi maatilan johtamisessa niin taloudelliset, ekologiset kuin sosiaalisetkin näkökulmat. Kokonaisvaltainen tilanpito mahdollistaa maatilan resurssien huolellisemman käytön ja tilan kehittämisen kestävällä tavalla.

Kokonaisvaltaisen tilan pidon vahvuutena on, että se tarjoaa selkeät käytänteet ja työkalut tilan toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja järjestämiseen. Kokonaisvaltainen tilanpito on viljelijäjohtoinen ja viljelijän tarpeista lähtevä suunnitteluprosessi. Sen aikana käydään läpi ja suunnitellaan tilan tavoitteet, taloushallinta, peltojen kasvukunto ja laidunnus kokonaisvaltaisesti. Suunnitelmien ja laskelmien tekeminen vie aluksi aikaa ja vaatii uudenlaisen näkökulman ja taitojen opettelua. Tavoitteena on, että kokonaisvaltainen johtaminen nivoutuu osaksi tilan jokapäiväistä toimintaa ja päätöksentekoa.

Kokonaisvaltaisen tilanpidon periaatteet ja työkalut

Kokonaisvaltaisen tilanpidon ensimmäinen periaate on, että luonto toimii kokonaisuutena. Kun maatilalla vaikutat yhteen asiaan, tulet väittämättä vaikuttaneeksi toiseenkin. Tästä syystä toimintaa tulisi tarkastella kokonaisuutena ja ottaa huomioon toiminnan ristikkäisvaikutukset.

Toinen periaate on, että tunne se luonnonympäristö, jossa toimit. Näin löydät oikeat ympäristöösi sopivat viljelymenetelmät ja pystyt toiminaan yhteistyössä luonnon kanssa, etkä sitä vastaan.

Maataloudessa on perinteisesti totuttu ratkaisemaan ongelmia teknologian avulla. Moneen ongelmaan ratkaisua etsitään paremmista ja tehokkaimmista koneista. Kokonaisvaltaisessa tilanpidossa eritellään kuitenkin seitsemän eri työkalua, joita voidaan hyödyntää tilan johtamisessa. Kaikkien näiden käyttöä pitäisi harkita tapauskohtaisesti, sillä yhteen ongelmaan voi löytää monia eri ratkaisukeinoja. Kokonaisvaltaisen tilanpidon keinot ovat: luovuus, teknologia, lepo, tuli, eläimet, raha ja työvoima.

Kokonaisvaltaisen tilanpidon yksi työkaluista on biologinen monitorointi eli kasvukunnon seuranta. Kun maan kuntoa ja kasvien kasvukykyä seurataan systemaattisesti kasvukauden aikana voidaan ongelmat havaita riittävän ajoissa ja niihin pystytään reagoimaan paremmin. Kun seurantaa tehdään kasvukaudesta toiseen ja tuloksia verrataan, pystytään havainnoimaan kasvukyvyn kehitystä ja arvioimaan toimenpiteiden oikeudellisuutta.

Maatilakokonaisuuden ja päätöksentekijöiden määrittely

Maatila on omanlaisensa, monimutkainen, verkottunut kokonaisuus, jota johdetaan. Hyvä johtaminen edellyttää sitä, että tiedät mitä johdat. Kokonaisvaltaisen tilanpidon suunnitteluprosessin ensimmäinen askel on määritellä johtamasi tilakokonaisuuden rajat. Tämä tekee näkyväksi ne tekijät, joihin sinulla on valtaa vaikuttaa. Et voi vaikuttaa markkinahintoihin tai maatalouspolitiikkaan, mutta voit vaikuttaa esimerkiksi peltojen kasvukuntoon ja kustannustehokkuuteen.

Osana johdettavan kokonaisuuden tunnistamista tehdään kirjallinen inventaario tilan kaikista fyysisistä ja henkisistä resursseista. Inventaarioon voi sisällyttää: henkilöresurssit, materiaaliresurssit, luonnonvararesurssit, taidot, verkostot ja markkinointikanavat, rahavirrat.

Tämä tekee näkyväksi sen, kuinka paljon mahdollisuuksia tilalla on ja mitkä resurssit ovat ainutlaatuisia omalle tilallesi. Usein yrittäjillä on sellaista osaamista, jota ei tunnisteta ja osata hyödyntää. Inventaario tekee myös näkyväksi hukkakäytössä olevat tuotannontekijät.

Kuka tekee teidän tilallanne päätöksiä? Periaatteessa luulisi, että yksinkertaiseen kysymykseen löytyy selkeä vastaus. Hyvän johtamisen kannalta on tärkeää tietää, ketkä ovat tilalla päätöksentekijöitä, kenellä kaikilla on veto-oikeus ja mihin aihealueisiin. Onko vuokraisännillä valtaa, entä vanhalla isännällä, naapureilla, teollisuudella, meijerillä tai lapsilla? Pitäisikö pankin johtaja sisällyttää mukaan johtotiimiin? Myös kone voi olla päätöksentekijä. Suurten konehankintojen mukana tulee pakko tuottaa liikevaihtoa, että voidaan lyhentää lainaa. Jos on investoinut isoon puimuriin, on pakko tuottaa viljaa, jolloin kone tekee päätöksen.

Kokonaisvaltainen tavoite

Kokonaisvaltainen tavoite on tilan suunnitteluprosessin tärkein asia. Se antaa raamit kaikelle tekemiselle, eikä rajoitu vain maanviljelyyn. Kokonaisvaltainen tavoite määritellään yhdessä kaikkien päätöksentekijöiden kanssa. Tavoitteen tekemisessä on kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään, millaista elämäsi olisi, jos itse saisit päättää. Tavoite kirjataan hyvin yleisluonteisesti. Kokonaisvaltaiseen tavoitteeseen voidaan kirjata esimerkiksi, että tavoittelet tasapainoista elämää, jossa on riittävästi lepoa ja mielekästä työtä, sinulla on hyviä ihmissuhteita ja taloudellisesti turvattu elämä.

Toisessa vaiheessa mietitään, mitä pitää tehdä, jotta toivottu elämänlaatu saavutetaan ja pystytään säilyttämään. Kolmannessa vaiheessa mietitään, miltä tilan toiminta näyttää pitkällä tulevaisuudessa. Minkälaisia resursseja tarvitaan, jotta tila voi toimia vielä sadankin vuoden päästä?

Kokonaisvaltainen tavoite on hyvä laittaa näkyville, jolloin toiminnan ydin ja merkitys pysyy mielessä kiireiden keskellä. Kokonaisvaltaisen tavoitteet tekeminen on prosessi ja tavoite muuttuu sitä mukaan, kun tila ja sen toimijat kehittyvät. Tavoite antaa viljelijän arvoihin pohjautuvat suunnan ja päivittyy matkaa kuljettaessa.

Talousjohtamisella ja heikkojen lenkkien korjaamisella enemmän euroja

Talousjohtaminen saanut monet kiinnostumaan kokonaisvaltaisesta tilanpidosta. Kokonaisvaltaisessa tilanpidossa talousjohtamisen malli on käännetty totutusta toisin päin. Taloussuunnittelu ensimmäinen vaihe on miettiä, kuinka paljon tarvitset liikevoittoa, jotta voit elää sellaista elämää kuin haluat. Jos tarvitset näin paljon rahaa ja voittoprosentti on esimerkiksi 40 % niin, paljonko pitää olla liikevaihtoa, paljonko sinun pitää tuottaa saavuttaakseni tuon liikevoiton. Seuraavaksi mietitään, mikä on paras keino saavuttaa tuo liikevoitto, mitkä tilan toimialoista on kannattavimpia ja mihin panostetaan.

Maataloudessa on paljon mahdollisuuksia hukata rahaa tuottamattomiin investointeihin ja ei välttämättömiin kuluihin. Kokonaisvaltaisen tilanpidon perusajatuksen on ohjata rahaa sinne, mistä siitä saa isoimman hyödyn, niihin kohteisiin, joiden korjaaminen tuottaa suurimman sisäisen koron. Tämä johtaa siihen, että pitää tunnista toiminnan heikoimmat lenkit, tuotantoa ja elämänlaatua rajoittavat pullon kaulat.

Jokainen maanviljelijä osaa nimetä omalta tilaltaan monta eri toimintaa rajoittavaa tekijää. Niitä on paljon ja ne ovat kytkeytyneitä. Heikkojen lenkkien korjaamisessa on tärkeää löytää ongelmien juurisyy. Niiden löytämisessä voi käyttää apuvälineenä miksi-kysymyksen kysymistä monta kertaa peräkkäin, jolloin päästään ongelman ytimeen.

Juurisyiden löytämisestä ongelmiin ja heikkojen lenkkien korjaamisesta syntyy positiivisen kehityksen kierre. Juurisyy ei ole aina konkreettinen, myös mielenterveyden ongelmat, ihmissuhdeongelmat tai vakava addiktio voivat olla ongelmien juurisyy.

Tehokkaampaa päätöksentekoa

Johtaminen on päätöksentekoa. Maatiloilla tehdään päätöksiä päivittäin, pieniä lyhyen tähtäimen päätöksiä tai suuria strategisia päätöksiä, joiden vaikutus kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Kokonaisvaltaisen tilanpidon yksi käytännön johtamisväline on päätösten teon tehostamiseksi tehty kysymystestauspatteristo, jonka seitsemän kysymyksen avulla voi varmistaa, onko päätös halutunlainen.

Kysymyspatteristossa kysytään, ratkaistaanko toiminnalla ongelman oiretta vai juurisyytä, kohdistuuko toimenpide heikkoihin lenkkeihin, maksaako se itsensä takaisin riittävän nopeasti, mitä resursseja toteuttaminen vaatii, viekö se tilaa kohti kokonaisvaltaista tavoitetta ja viimeisenä, mikä on oma fiilis ja mutu-tuntuma.

Kokonaisvaltaisen tilanpidon yksi johtamismenetelmä on pitää päätöksentekopäiväkirjaa. Siihen merkitään tehdyt päätökset ja niiden syyt. Päätöksenteko päiväkirja on nopein tapa oppia hyvää päätöksentekoa. Se myös pakottaa tekemään päätöksiä ja vapauttaa vapaa-aikaa.

Laidunnussuunnittelulla pidempi laidunkausi ja parempi päiväkasvu

Kokonaisvaltainen laidunnussuunnittelu on kokonaisvaltaisen tilanpidon merkittävin ja tunnetuin työkalu. Se auttaa viljelijää ennakoimaan ja hallitsemaan kaikkia niitä muuttujia, jotka vaikuttavat laiduntamiseen kuten laidunala, eläinmäärä, tarvittavat lepojaksot ja ajankäyttö. Se auttaa myös reagoimaan kesken laidunkauden tapahtuviin muutoksiin ja varmistamaan näin riittävän nurmen kasvun esimerkiksi kuivuusjaksojen aikana. Laidunnussuunnittelun tavoitteena on optimoida eläinten kasvu ja tarpeet, saavuttaa pitkä laidunnusaika ja hyvä nurmen kasvu.

Kokonaisvaltaisen tilanpidon ydinajatus laiduntamisessa on jäljentää luonnoneläinten laidunnuskäyttäytymistä. Eläimiä pidetään lyhyt ajanjakso yhdellä alueella ja kasveille annetaan riittävän pitkä palautumisjakso ennen seuraavaa laidunnusta. Eläinpaine hehtaaria kohti pidetään suurena, jolloin eläimet kilpailevat rehusta ja syövät alan huolellisesti. Nopea laidunnusaika yhdellä lohkolla (12 tunnista maksimissaan 5 päivään) estää yksittäisten kasvien ja koko alan ylilaiduntamisen. Laiduntamisessa tärkeää on, että kasveja ei syötetä liian matalaksi ja että niille annetaan riittävän pitkä palautumisaika.